Rotta kulttuurisena eläimenä

Löysin kiintoisan artikkelin rottien ja ihmisten suhteesta. Antropologi Birgitta Edelmanin mukaan nykyinen ihmisten yleisesti tuntema inho rottia kohtaan on lähtöisin 1800-luvulta viktoriaanisesta Englannista, jolloin nykyisen kaltainen puhtauskäsitys keksittiin. Ennen 1800-lukua Englannissa ei ollut viemäröintiä eikä nykyisen kaltaista yleistä erottelua likaisen (’alhaisen’) ja puhtaan välillä. Kun hygieniaan alettiin kiinnittää huomiota ja kaupungin jätevedet alettiin laskea maanalaisiin viemäreihin, niissä asuvat rotat saivat samalla inhottavan leiman.

Englannista tuli myös oletettavasti maailman ensimmäinen rottakasvattaja Jack Black, joka pyydysti erikoisen värisiä villirottia, onnistui jalostamaan niitä ja myi kehittämiään valkoisia värimuunnoksia erikoisiksi lemmikeiksi yläluokan rouville. Valkoista värimuunnosta pidettiin ’puhtaampana’ kuin tavallista ruskeaa rotan turkin väriä.

(Kuvassa Black Jack, "Hänen Majesteettinsa rotanpyydystäjä". Lähde: Mayhew, H. 1851. 'London Labour and the London poor', Volumne 3, pg. 11, Wikipedia Creative Commons-lisenssillä)

Sen jälkeen rotta on esitetty populaarikulttuurissa kaksijakoisesti: toisaalta hellyttävänä karvapallona, toisaalta pelottavana tuhoeläimenä.

(Kuva: Disneyn ja Pixarin elokuvasta Your Friend the Rat, jonka pohjalta Rottatouille tehtiin. Wikipedian Creative Commons-lisenssillä)

Useinkaan populaarikuvastossa ei ole otettu huomioon eläinten käyttäytymistieteilijöiden havaintoja siitä, että rotat ovat yhtä leikkisiä kuin koirat ja yhtä siistejä kuin kissat (kirjoittaja huomauttaa myös, että vaikka pulut ovatkin ihmisille rauhan symboleja, ne eivät ole erityisen rauhaa rakastavia lintuja - eivätkä pöllöt ole olennaisesti muita lintuja viisaampia!). Niille on siis annettu inhottavan leima kulttuurisista syistä, jotka eivät liity mitenkään niiden ’luonnolliseen’ puhtauteen.

Edelman sanoo, että nykyisin lemmikkieläimiin suhtaudutaan yhä useammin ’luonnollisesti’. Rotanomistajat ymmärtävät nykyisin paremmin kuin 1800-luvulla, että heidän lemmikkinsä ovat eläimiä, joilla on eläinten tarpeet, eivätkä ne ole pelkkiä kodin koristuksia tai leluja.

Artikkeli:

Edelman, Birgitta 2002: 'Rats Are People, too!' Rat-Human Relations Re-Rated. Anthropology Today 3 (Vol. 18): 3-8.

Rottien temppukoulu, osa 2

Seuraava juttu ei oikeastaan ole temppu, vaan muu rottien iloksi keksitty pulma.

Tarvitaan:

1) paperipussi
2) herkkupaloja (esim. pähkinöitä tai keitettyä riisiä)
3) rottia.

Laita herkut paperipussiin, taittele pussi tiukasti kiinni ja anna rotille. Rotat kyllä keksivät, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä :)

Alla rottalauman taidonnäyte...




Muut lopulta luovuttivat, kun eivät heti saaneet avattua tai nakerrettua pussia, joten se jäi yksin Tildalle, joka korjasikin pääpalkinnon eli pinjansiemenet!

Lempin kanssa

Lempi ystävällisesti pitämässä seuraa hoitajalle

Lempi on noin 9 kuukauden ikäinen (nainen parhaassa iässä siis) erittäin seurallinen naarasrotta. Mikäli olet käynyt katsomassa Heurekan rottien pelaamaa koripallo-ottelua viimeisen reilun puolen vuoden aikana, olet erittäin todennäköisesti nähnyt Lempi donkkaavan yksiväristen rottien riveissä. Ja jos ei ole ollut Lempin vuoro pelata, on hän todennäköisesti tullut mukaan peliin silti. Tuomarin lahjetta pitkin. ( Juuri Lempin takia olen todennut, että löysä paita ja ohut toppi, eivät enää ole paras asuvalinta työpäivälle. Housunlahkeen loppuessa Lempi nimittäin joutuu tekemään valinnan jatkaako ohutta toppia vai päälypaitaa pitkin hoitajan olkapäälle. Rottana Lempi valitsee usein sen ohuen paidan, koska silloin on mukavasti turvassa pöllöjen hyökkäyksiltä...)

Amalian vatsa, sillä Lempistä ei ole "häkkikuvaa"

Jotta nuorin pelaaja Manta saa onnistumisia kentällä, ja jotta ylipäänsä muutkin rotat saavat pelata, on Lempi välillä lukittava häkkiin pelin ajaksi. Siinä on välillä selittelemistä asiakkaille, sillä jos ei ole rotista kokemusta, voi olla vaikea uskoa Lempin todella tulevan keinolla millä hyvänsä kentälle. Odotan mielenkiinnolla, koska Lempi keksii miten häkin hakanen avataan.

Tämän pienen jutun kirjoittamisen aikana on Lempi kavunnut lahjettani pitkin tietokonepöydälle pariin otteeseen, ystävällisesti pissannut niskaani (yleinen rakkauden osoitus minun ja kollegoideni välillä) ja kiivennyt syliin muutaman kerran. Ja juuri tämän takia Lempin kanssa hengaillessa ja töitä tehdessä ei vain ole hetkeäkään tylsää;).

Rottien temppukoulu, osa 1

Asiakkaat kysyvät joskus, millaisia temppuja lemmikkirotalle voisi opettaa. Temppuilu pitää rotan mielen virkeänä ja ne ovatkin erittäin kiinnostuneita kaikista uusista harjoituksista, joita niille keksin.

Helpoimpia temppuja ovat sellaiset, jotka ovat rotalle lajityypillisiä eli sellaisia, joita ne luonnostaankin tekevät ilman ohjausta. Pitkän häntänsä avulla rotat tasapainoilevat usein hyllyn oven päällä tai muulla kapealla pinnalla.

Nuori rottamme Iita oppi nuorallakävelyn noin 10 minuutissa. Houkuttelin Iitaa riisinjyvien avulla nuoratikkaiden päädystä toiseen, kunnes se hoksasi idean ja jatkoi nuorallakävelyä itsenäisesti.



Alussa Iita ei tosin halunnut varsinaisesti tasapainoilla nuoralla, vaan vain venytti etukäpälänsä nuoratikkaiden toiselle puolen. Alla Iitan taidonnäyte.


Nuoratikkaat voi helposti rakentaa paksusta hamppuköydestä, jonka päät istutetaan mihin tahansa tukevaan alustaan. Toisinaan Iita kävelee köyttä pitkin itsekseen herkkupalan toivossa.

Millaisia temppuja te olette rotilleenne opettaneet?

Afrikan miinanraivaajarotat

Selatessani erilaisia rotista kertovia nettisivuja löysin artikkeleita afrikkalaisista miinanraivaajarotista. Itäafrikkalaisessa Mosambikissa käytiin sisällissotaa, joka päättyi vuonna 1992. Sodan jälkeen maa oli täynnä räjähtämättömiä maamiinoja, jotka olivat vaarallisia ihmisille. Mitä keksittiin avuksi? Tietenkin eläimet!

Koiria käytetään tunnetusti erilaisissa tehtävissä ihmisen apuna niiden erittäin tarkan hajuaistin takia. Myös rottien hajuaisti on ilmiömäisen tarkka. Maamiinojen etsimisessä rotat ovat erityisen hyviä siksi että ovat niin kevyitä, etteivät ne räjäytä miinaa painollaan.

Miinanraivaajarottia koulutetaan samalla naksutinkoulutusmenetelmällä kuin Heurekan rottia. Rotta opetetaan yhdistämään naksautusääni herkkupalaan kuten pähkinään tai banaaniin. Samaa ääntä käytetään koulutuksessa apuna myöhemmin kun rottaa opetetaan etsimään TNT-räjähdysaineen haju. Ainetta laitetaan teen siivilöimiseen tarkoitetun pallon sisälle, ja rotta harjoittelee teepallojen etsimistä ennen kuin se päästetään itse miinakentälle.

(Kuva: Wikipedian Creative-Commons-lisenssillä)

Suurin osa muistakin eläinkouluttajista käyttää naksutinkoulutusmenetelmää. Opettele sinäkin!

Pääset CNN-kanavan englanninkieliseen uutiseen tästä.

Hyvä nettisivu

Hyvät rottaharrastajat!

Parhaimpia löytämiäni rottien hyvinvoinnista kertovia sivuja on Yhdysvaltojen hiiri- ja rottayhdistyksen aktiivin Karen Grantin ylläpitämä ratguide.com. Tietoa on mm. sairauksista, yleisestä hoidosta ja poikasten hoidosta.

Käykää vilkaisemassa:

http://ratguide.com

Junioripelaaja Manta

Manta tuli Heurekaan pienenä poikasena viime kesänä...


...mutta on nyt jo näin iso, ja on jo valmistunut rottakoripalloakatemiasta koripallonpelaajaksi! Koulutukseen meni muutama kuukausi.


Manta pelaa ammattilaisena ainakin yhden pelin päivässä, ja sen voi nähdä Heurekan koripallostadionilla. Tulkaa arvioimaan, miten hyvin olemme onnistuneet koulutuksessa!